Doris Gercken vähemmän jännittävä dekkari Kuolema istuu orrella

Valitsin Doris Gercken Kuolema istuu orrella dekkarin sen kiinnostavan takakansitekstin vuoksi. Olen lukenut myös joskus hyviä arvosteluja Gercken kirjoista.

Kirja kertoo Hampurissa asuvasta naisetsivästä Bella Blockista. Hän saapuu kylään selvittämään muutamaa itsemurhaa. Hän kuitenkin epäilee, että itsemurhien takana on tavallinen murha. Hän ryhtyy selvittämään tapauksia ja saa murhista aina enemmän ja enemmän tietoa ja lopulta selvittää tapaukset.

Kirjassa murhat ovat jo tapahtuneet, kun ne kerrotaan Bella Blockille. Murhat siis tapahtuvat aivan kirjan alussa.

Dekkarissa ei käytännössä poliisilla ei ole mitään osaa murhan käsittelyyn, sillä murhaa selvittää yksityisetsivä. Murhatapaukset yksityisetsivälle kertoo etsivätoimisto.

Etsivän yksityiselämstä kerrotaan melko paljon. Hän asuu vanhassa suuressa talossa, jossa myös tapahtuu. Kerrotaan myös siitä, miten hän selvittää murhia myös vapaa-ajallaan. Välillä hän saattaa mennä ihan vain syömään paikalliseen kapakkaan, mutta saa sieltä vinkkiä selvitettävästään murhasta.

Kirjassa murhatuilla ja etsivällä ei ole minkäänlaista yhteyttä toisiinsa. Murhat ovat normaaleja murhia, jotka on annettu etsivän ratkaistavaksi.

En arvele, että teos voisi vaikuttaa lukijan oikeustajuun. Sillä kyllä varmasti jokaisella on taju siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Enkä usko, että kirja voi siihen hirveästi vaikuttaa.

Kirja oli ajoittain ihan hyvä. Mutta silti en hirveästi pitänyt siitä, sillä se ei ollut niin jännittävä kun takakansi ja arvostelut antoivat olettaa. Suosittelisin kirjaa sellaisellel henkilölle, joka tykkää lukea dekkareita jotka eivät ole liian jännittäviä.